1800-luvun herätysliikkeet Suomessa

Taustaa:

1800-luvulla kirkko ohjaili suomalaisten elämää ja määritteli pitkälti, mitä ihmiset uskonasioista ajattelivat.
Pietismi saapui myös Suomeen, kun kiertelevät kauppamiehet ja muut ulkomailla toimivat ammatinharjoittajat levittivät uusia ajtuksia ympäri maata.
Myös pietistisen sävyisistä hartauskirjoista omaksuttiin uusia uskonnollisia ajatuksia, sillä kirjat kehottivat parannukseen, jolloin sielu välttyisi kadotukselta.
Osa syntyneistä kansanherätyksistä sammui lähestulkoon samantein, mutta toisista kehittyi uskonnollisia kansanliikkeitä, herätysliikkeitä.

 

Länsi-Suomen rukoilevaisuus:

-Ei yksittäistä johtohahmoa
-Kannatusaluetta Varsinais-Suomi ja Satakunta
-Pyrkimys jatkuvaan parannuksentekoon
-Maailmallisten tapojen karttaminen
-Vanhojen perinteiden kunnioittaminen
   -polvillaan rukoilu
   -jumalanpalvelukset 1600-luvun käsikirjan mukaan
   -raamatunkäännöksenä vuoden 1776 Biblia
   -Naiset pukeutuivat tuolloin yksinkertaisesti ja miehet antoivat partansa kasvaa
   -ahkera rukouselämä
-Rukoilevaisuus jakautui 1980-luvulla kahtia naispappeuskysymyksen vuoksi

  kuva

Herännäisyys:

-Sai alkunsa 1800-luvun taitteessa Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa
-Johtohahmona Paavo Ruotsalainen, joka korosti: Jumalan armoa ja ihmiset roolia armon kerjäläisenä
-Kannattajat kutsuvat itseään "heränneiksi" ja muita "suruttomiksi"
-Pukeutuivat talonpoikaiseen vaateparteen eli körttipukuun, josta seuraa pilkkanimi "körttiläiset"
-Kokoontuivat seuroihin rukoilemaan, pitämään puheita ja veisaamaan virsiä


 kuva

 

Evankelisuus:

-Syntyi herännäisyyden piirissä puhjenneen kiistan seurauksena
-Johtohahmona Fredrik Gabriel, joka korosti iloista uskoa ja pelastusvarmuutta
-Kokoontumiset seuroissa ja muutoinkin uskonnollinen toiminta hyvin samankaltaista kuin heränneiden
-Korostetaan luterilaisen opin sekä kasteen ja ehtoollisen merkitystä
-Harjoittaa lähetystyötä
-Järjestää opintokerhoja
-Ylläpitää kansanopistoja ja leirikeskuksia

       Kuvassa Fredrik Gabriel Hedberg

Lestadiolaisuus:

-Syntyi Pohjois-Ruotsissa puhjenneen kansanherätyksen seurauksena ja levisi Suomeen ja Norjaan
-Liikkeen keskushahmona Lars Levi Laestadius
-Korostuksia:
   -vaatimus oikeasta parannuksen teosta
   -synninpäästö "Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä
   -vaatimus raittiudesta, maallisten tapojen vieroksuminen
-Alkuaikoina käännytysintoa ja hurmoksellisuutta
-Nykyään Pohjois-Suomen merkittävin herätysliike
-Useita suuntauksia, joista suurin on vanhoillislestadiolaisuus


   kuva

Viides herätysliike, evankelioiva herätyskristillisyys:

- 1900-luvun alkupuolella syntyi ns. viides herätysliike
- Korostetaan kääntymystä ja säännöllistä uskonnonharjoittamista
- Urho Muroman perusti Evankelisluterilaisen Sisälähetyssäätiön, jonka toimintamuotoja olivat pappeinkokoukset, sisälähetyspäivät ja hengellisen elämän syventämispäivät sekä myöhemmin Suomen Raamattuopiston

Herätysliikkeiden vastustus:

Herätysliikkeet saivat 1800-luvun aikana sekä valtion että kirkon epäluuloisiksi. Kansan liikehdinnän pelättiin aiheuttavan laajempia levottomuuksia. Myös toimintaan osallistuneita pappeja ja maallikoita haastettiin käräjille vastaamaan teoistaan. Kirkon ja valtoin lisäksi useat sivistyneistön edustajat vieroksuivat herätysliikkeitä. Nykyään kuitenkin herätysliikkeet vaikuttavat voimakkaasti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Niillä on myös yhä suuri vaikutus Suomessa, koska n. 10% väestöstä kuului johonkin herätysliikkeeseen. Liikkeiden vaikutus siirtyy perheen kautta sukupuolelta toiselle.

 

 

kuva